Hallituksen asettamat kriteerit metsien suojelulle ovat luonnonsuojeluteko

Lukijan mielipide| HS  Vanhojen metsien tiukat kriteerit voivat ympäristöjärjestöjen kritiikistä huolimatta osoittautua monimuotoisuutta vahvistavaksi päätökseksi.

JOKAINEN EU:n jäsenmaa joutuu määrittämään vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerit osana EU:n monimuotoisuusstrategian kansallista toimeenpanoa. Pitkän valmistelun jälkeen hallitus teki asiasta esityksensä. Helsingin Sanomissa kerrottiin opposition ja luontojärjestöjen jyrkästä kritiikistä erityisesti eteläisen Suomen tiukkoja kriteereitä kohtaan (HS 11.6.).

Valtiolla on Etelä-Suomessa kuitenkin niin vähän metsiä, että vaikka kriteerit olisi tehty ympäristöjärjestöjen vaatimusten mukaisesti löysiksi, ei suojeltavaa olisi valtion mailta löytynyt kuin korkeintaan muutamia tuhansia hehtaareja. Ongelma olisi siirtynyt yksityismetsiin ja se olisi rikkonut hallitusohjelmassa luvatun vapaaehtoisen suojelun periaatteita.

Vaikka vanhojen metsien kriteerien sanotaan koskevan juridisesti vain valtion omia metsiä, kriteeristöä sovelletaan jatkossa sellaisenaan myös yksityisissä puukaupoissa. Tästä ovat isot metsäyhtiöt ja heidän etujärjestönsä viestineet selkeästi. Metsäyhtiöt eivät ota kriteerien rikkomisesta markkinariskiä.

Metsänomistajilla on vapaaehtoista suojeluhalua, mutta sitä ei voi vaatia ilman asianmukaista korvausta. Puustoisia ja vanhojen metsien kriteerien kaltaisia Metso-kohteita metsänomistajat ovat tarjonneet jatkuvasti enemmän, kun 15 miljardin vuosivauhtia velkaantuvalla valtiolla on ollut varaa niitä lunastaa.

Vanhojen metsien tiukat kriteerit voivat ympäristöjärjestöjen kritiikistä huolimatta osoittautua monimuotoisuutta vahvistavaksi päätökseksi. Tiukat kriteerit takaavat sen, että yli viidentoistamiljoonan hehtaarin talousmetsissä metsänomistaja uskaltaa jatkossakin lisätä lahopuuta ja kasvattaa kiertoaikoja ilman, että niistä aiheutuisi merkittävää riskiä joutua puumarkkinoiden ulkopuolelle. Tiukoilla kriteereillä vältetään myös rantojensuojelu- ja Natura-kiistojen aikaisia aavistushakkuita ja pidetään monimuotoisuustyö positiivisena mahdollisuutena.

Mikko Tiirola

metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK ry

Petäjävesi