Haastattelu Agrimediassa 4.1.2021

Agrimedia 4.1.2021 
Maria Latokartano

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Tiirola: Metsävuotta 2020 leimasivat ristiriidat - vaikka kokonaisvire oli pirteä, yhteiskunnallinen keskustelu vajosi jälleen syyttelyn tasolle

Pitkän linjan metsävaikuttaja rentoutuu saunassa. Uusi savusauna tuodaan pihaan alku vuodesta.

Tuuli pyyhkii lunta yli Kaupin tilan pihamaan mutta sisällä päärakennuksessa takkatuli pitää huolen siitä, että pakkanen pysyy hirsiseinien ulkopuolella. Tulen edessä keinutuolissa istuu MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja kertaa, mitä hänelle päällimmäisenä jäi mieleen metsävuodesta 2020.

"Keväällä, kun koronasulut otettiin käyttöön, mietin, miten tämä kaikki vaikuttaa metsäalaan. Pysähtyykö kaikki? Tuleen ei jääty makaamaan, vaan heti koronarajoitteiden astuessa voimaan lanseerasimme metsänhoitoyhdistysten kanssa viestin: metsässä ei korona tartu ja sehän rupesi puremaan."

Metsäsektorilla koronan vaikutukset jäivätkin pelättyä pienemmiksi. Vaikka paperin kysyntä laski, sahateollisuudessa markkina kääntyikin yllättäen nousuun, kun koronan etätöihin ajamat suomalaiset innostuivat rakentamaan ja remontoimaan kotejaan. Myös raivaussahoja myytiin ennätystahtiin. Puukauppa piristyi syksyllä ja puukauppavuosi näyttääkin päätyvän kovaan loppukiriin.

"Metsänomistajan näkökulmasta vuoden 2020 kokonaisvire on ollut jopa aika pirteä."

Miksi viesti ei tavoita?

Tasaisesti keinahdellut keinutuoli pysähtyy, kun Tiirola siirtyy muistelemaan metsätalouden ympärillä käytyä yhteiskunnallista keskustelua. Ilmastonmuutos ja Suomen metsien rooli sen torjunnassa, biotalous ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen teemat ovat kirvoittaneet näkemyksiä, joita on väliin esitetty kärjekkäästi.

Tiirolalle on aina ollut selvää, että hyvä metsänhoito ja puutuotteet ovat osa ratkaisua. Siksi häntä kummeksuttaa, mistä kumpuaa vastustus käyttää metsiä hyödyksi.

"Edunvalvonnassa on peiliin katsomisen paikka. Meillä pitäisi olla tässä keskustelussa valttikortit. Mikä saa viestimme näyttämään väärältä?"

Kummastus kasvaa ärtymykseksi, kun puhe kääntyy Yleisradion tapaninpäivänä esittämään Suomalaiset ikimetsät-dokumenttiin. Tiirola selvästi harmitti, että ohjelma oli istutettu hienoine kuvineen myös monien metsänomistajien tykkäämälle Avara luonto ohjelmapaikalle. "Parhaaseen katseluaikaan esitetty yksipuolinen näkemys ruokkii metsäkeskustelun äärevöitymistä. Sitä minä suren ja toivon YLE:ssä aidosti pohdittavan tasapainottamista rikkomisen sijaan."

"EU:ssa käsitellään parhaillaan Green Deal-ohjelmaa, joka 30 prosentin suojelutavoitteellaan ja turvemaiden käytön rajoittamisellaan vaikuttaisi merkittävästi myös suomalaiseen metsätalouteen. Juuri nyt pitäisi pystyä viestimään, että suomalainen perhemetsätalous on onnistunut malli, jolla voidaan turvata myös metsien luonto- ja virkistysarvot."

Joka kuviolla oma tarina

Petäjävedellä sijaitseva Kaupin tila on ollut Tiirolan Marja-puolison suvun hallussa 1700-luvulta saakka. Nykyisin tilan omistaa yhtymä, johon Mikko ja Marja Tiirolan lisäksi kuuluvat Marjan sisar ja tämän puoliso.

"Lapset ovat tilan 9. sukupolvi", Tiirola laskee.

Metsätalous on tilalla alkanut 1800-luvulla, kun metsistä harsittiin tukkia ensimmäisten jokivarsisahojen raaka-aineeksi. Ensimmäinen metsätaloussuunnitelma on vuodelta 1967.

Jokaisella metsäkuviolla on oma tarinansa. On Viva-aukko, nykyään jo 50-vuotias männikkö, jonka puunmyyntituloilla Marjan isä aikanaan osti itselleen Vauxhall Vivan. Ja Marjan ylioppilaskuvio, jolle männyn taimet istutettiin ylioppilaskeväänä.

"Kaikki lapsemme ovat 14-vuotiaasta olleet tilalla kesämetsureina. Työn lomassa olen pyrkinyt kertomaan heille kuvioiden historiasta", Tiirola kertoo.

Puolet viikosta luottamustoimissa

Tiirola valittiin Petäjäveden metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen vuonna 1996, heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Yhdistyksen nimi on välissä vaihtunut Keski-Suomeksi, mutta hallituspöydässä Tiirola istuu edelleen. Vuonna 2009 hänet valittiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi.

"Minua on pyydetty asettumaan ehdolle eduskuntavaaleissa, mutta olen arvostanut itse metsävaltuuskunnan puheenjohtajuutta vaikutuskanavana jopa rivikansanedustajuutta korkeammalle."

Luottamustoimet lohkaisevat Tiirolan viikosta puolet. Toinen puoli kuluu tilan 50:n lypsylehmän ja satojen metsähehtaarin hoidossa.

"Todennäköisesti olemme viimeinen sukupolvi, joka pitää lehmiä. Maailma on mennyt sellaiseksi, ettei 50 eläintä enää riitä."

Metsissä Tiirola kulkee mieluiten raivaussaha kupeellaan.

"Raivaussaha on rakkain työkaluni. Mikään ei ole palkitsevampaa kuin päivän päätteeksi nähdä, miten taimet ovat saaneet kasvutilaa vesakolta."

Uusi savusauna tulossa

Metsässä vietetyn päivän kruunaa sauna. Takapihan erikoisuus on CLT-puutavarasta valmistettu sauna, jonka kiukaan lämmitys onnistuu rakennuksen ulkopuolelta käsin.

"Puiden lisääminen käy kätevästi töiden lomassa, eikä sisälle saunaan tule roskaa."

Mutta eihän saunomisen syväharrastajalle yksi sauna riitä.

Etupihalle on lähiaikoina tulossa uusi savusauna karstulalaiselta Hirsityö Heikkilältä. Vanha, 1800-luvulta peräisin oleva savusauna paloi syksyllä yllättäen kesken lämmityksen.

"Lisäsin toisen pesällisen puita ja lähdin käymään navetalla, kun huomasin loimotuksen."

Vaikka palokunta hälytettiin apuun, rutikuiva rakennus paloi maan tasalle.

Aiempina vuosina Kaupin tilalla on saunottu myös olkisaunassa ja jääsaunassa.

"Monesti saunomme kaveriporukan kesken. Ja usein myös laulamme."