EU-vaalit ovat myös metsä- ja maaseutuvaalit

SAVONMAA | UUTISET

Etelä-Savossa on aikaisemmissa EU-vaaleissa äänestetty laiskasti, vaikka täällä eletään metsistä ja Brysseli on ottanut yhä suuremmassa määrin näissä asioissa määräysvaltaa itselleen. Olisiko syytä huolestua? Asiaa kommentoi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

MTK:n johto menossa lobbaamaan EU-komission ympäristöpääosaston johtoa. Kuvassa oikealta MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila, valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja toiminnanjohtaja Jyrki

– 2000-luvun EU-vaaleissa äänioikeuttaan on käyttänyt vain neljä kymmenestä äänioikeutetusta. Tähän porukkaan kuuluvat myös metsänomistajat. Äänestysaktiivisuudessa on ollut suurta eroa myös alueellisesti. Maaseudulla äänestettiin selvästi kaupunkeja laiskemmin, vaikka EU:ssa päätetään paljon enemmän maakuntia ja maaseutua koskevista asioita kuin pääkaupungin arkeen vaikuttavista asioista, toteaa Tiirola.

Hänen mukaansa viime EU-vaaleissa Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä äänestysaktiivisuus oli yli 19 prosenttia pienempi kuin Helsingin vaalipiirissä. Näissä kahdessa itäisen Suomen vaalipiirissä annettiin vähemmän ääniä kuin yksin Helsingin kaupungissa.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Tiirola kertoo, että EU:n perussopimusten mukaan metsäpolitiikkaa kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Kulunut parlamenttikausi on kuitenkin osoittanut vahvasti metsästä elävälle Itä-Suomelle, että EU-komissio on vihreän siirtymän ohjelman kautta pyrkinyt koukkaamaan suomalaismetsiin.

– Realiteetti on, että EU:lla on toimivaltaa yhteisessä ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikassa. Vihreän siirtymän ohjelmansa kautta EU-komissio komissaari Timmermanssin johdolla on tehtailtu lainsäädäntöehdotuksia, jotka vaikuttavat metsätalouden harjoittamiseen.

Brysselissä asetetaan Tiirolan mukaan reimarit, millaiset oikeudet meillä on päättää omien luonnonvarojemme käytöstä. – Nämä ovat itse asiassa tärkeimmät vaalit, eivät vain maatalouden ja metsäalan, vaan koko maaseudun ja maakuntien kannalta, toteaa Tiirola.

Moni äänestäjä kokee etenkin maaseudulla, että mitä väliä EU-vaaleissa on äänestää, kun fakta on, että Suomesta valitaan vain 15 meppiä, kun koko parlamentti on 720 jäseninen.

– Näin ei asianlaita ole. EU parlamentissa ei ole samanlaista ryhmäkuria kuin Suomen eduskunnassa, ei myöskään hallitus-oppositio -asetelmaa.

– Kun esimerkiksi metsäasiat ovat suurimmalle osalle mepeistä kaukaisia asioita, pystyy osaava, kielitaitoinen, ahkera ja hyvät verkostot omaava meppi vaikuttamaan tärkeisiin valiokuntiin sekä laatimaan lainsäädäntöesityksistä valiokuntaraportteja. Tästä meillä on näyttöä kuluneella parlamenttikaudella esimerkiksi Petri Sarvamaan (kok), Nils Torvaldsin (rkp) ja Mauri Pekkarisen (kesk) osalta, jotka jättävät nyt EU-parlamentin.

Äänestäjän kannattaa pohtia myös sitä, kenellä puolueiden listoilla on mahdollista päästä läpi. Ehdokkaita Suomessa on 232 ja parlamenttiin valitaan vain 15.

– Viime vaaleissa itäsuomalaisista ehdokkaista vain keskustan Elsi Katainen tuli valituksi. Hänen soisi uusivan valtakirjansa, koska on onnistunut luomaan vahvat verkostot ja saanut omassa ryhmässään vaikutusvaltaisen aseman maa- ja metsätalousmeppinä.

Ylen EU-vaaligallupissa kokoomukselle ennustetaan neljää, demareille kolmea, perussuomalaisille, keskustalle, vihreille ja vasemmistoliitolle kahta paikkaa. – Kun valittavien määrä puolueiden listoilla jää näin pieneksi, kannattaa äänestäjän punnita tarkkaan, kenellä on läpipääsymahdollisuus.

Kokoomuksen listalla on iso kysymysmerkki, löytyykö uskottavaa korvaajaa vahvana metsämeppinä profiloituneen Petri Sarvamaan tilalle.

Sama kysymysmerkki on demareilla, Eero Heinäluoma jatkaa, ja se on hyvä asia metsäsektorille, mutta hajoavatko maakuntien äänet niin, että itäsuomalaiselle metsämepille ei riitä tarvittavaa kannatusta. Perussuomalaisten lista näyttää tasaiselta ja äänestysprosentilla on heille erityisen iso vaikutus vaalien lopputulokseen.
Metsäkysymyksissä päättyvällä vaalikaudella suomalaismepit jakautuivat monesti 9-5 asetelmaan, kun metsiin liittyviä kysymyksiä käsiteltiin parlamentissa. EU:n metsäsäätelyä kannattivat yleensä kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton mepit sekä kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.

– Uskon, että EU:n metsätsunami on avannut metsänomistajien silmät. Äänestämisellä voimme vaikuttaa, kuinka osaavia metsämeppejä Suomesta valitaan. Metsänomistajia on yli 600 000. EU-vaaleissa ei yksikään puolue ole Suomessa kerännyt yli 400 000 ääntä 2000-luvulla. Kun metsänomistajat saadaan innostumaan käyttämään viisaasti äänioikeuttaan, voimme saada metsätsunamin rauhoittumaan, toteaa Tiirola.