Esittely Keskisuomalaisen kuntavaalikoneessa

Olen 53 vuotias metsänhoitaja, maanviljelijä ja 5 lapsen isä Kuivasmäen Kaupista.
Petäjäveden kunnanvaltuustossa olen toiminut vuodesta 2005 alkaen. Valtuuston puheenjohtajana 2005-2010. Päättyneellä valtuustokaudella olen toiminut lupalautakunnan puheenjohtajana. Olen ehdolla numerolla 63 Petäjäveden kunnanvaltuustoon.

Kuntavaalien tuloksen perusteella jaetaan myös maakunnalliset luottamustoimet ja olen ollut Petäjäveden edustajana maakuntavaltuustossa vuodesta 2005 saakka. Vuodesta 2014 alkaen olen toiminut Keskustan maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtajana ja aluekehittämistä koordinoivan Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana ja samalla Keski-Suomen maakuntaliiton puheenjohtajiston jäsenenä.

Tavoitteena valtuustotyössäni on tolkun yhteistyön tekeminen Petäjäveden parhaaksi. Tarvitsemme vahvaa taloudenpitoa, jotta kunnan itsemääräämisoikeus saadaan turvattua. Vahva taloudenpito tarvitsee vahvaa elinvoimapolitiikkaa, koska veronkorotuksilla taloutta ei voida pelastaa eikä palvelutason karsimisessa ole kovin merkittäviä säästöjä otettavissa.

Tarvitsemme elinvoimaa ja asukasluvun laskun kääntämisen uudelleen kasvu-uralle. Meidän kouluverkostomme on mitoitettu noin 60 lapsen ikäluokille. Viime vuosina uudet ikäluokat ovat olleet vain puolet tästä. Kuntatalous rakentuu verotuloista ja valtionosuuksista, joiden määrä on riippuvainen asukasluvusta. On selvää, että ilman väestökehityksen kääntämistä kuntataloutta on vaikea tasapainottaa. Siksi tarvitsemme viisasta tonttipolitiikkaa, ketterää kaavoitusta ja liukkaita lupia.

Petäjävedellä on järkevää tehdä rakennusjärjestykseen tarvittavia joustoja, jotta kakkosasuntoja voidaan muuttaa pysyvän asumisen mahdollistavaksi. Meillä on etätyön ja monipaikkaisuiden lisääntyessä isona vahvuutena lähes koko kunnan alueen kattava laajakaista verkko. Petäjävedellä 87% talouksista on mahdollisuus hankkia laajakaistayhteys, kun se esimerkiksi Saarijärvellä on vain yhdellä prosentilla kotitalouksista. Siksi Petäjävedellä palvelujen digitalisointi tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia. Liikkuvat palvelut yhdistettynä digitaalisiin palveluihin parantaisivat palveluiden saatavuutta ja laatua sekä säästäisivät kuluja.

Palvelun tuottajina kannattaa hyödyntää entistä vahvemmin petäjävetisiä yrittäjiä. Kilpailutuksissa hankintalain osaamista ja tulkintaa pitää lisätä paikallisen elinvoiman vahvistamiseksi. Hankintojen yhteydessä on syytä jatkossa tehdä aina yritysvaikutusten arviointi, jossa selvitetään sitä, millaisia vaikutuksia hankinonnoilla on paikallisille yrityksille.

Hajarakentamista pitää myös aktiivisesti edistää, koska silloin vältetään kunnalle koituvia kaavoituskuluja. Kunnossa olevat väylät sekä riittävät julkiset yhteydet ovat perusedellytys elinvoimalle. Siksi myös yksityistieavustuksiin kannattaa jatkossakin Petäjävedellä panostaa. Kirjoitin toukokuun alussa Keskustan valtuustoryhmän puolesta valtuustoaloitteen, että Petäjäveden kunnan yksityistieavustusrahoituksen määräytymisperusteeksi otettaisiin jatkossa valtuustonkaudeksi määriteltävä prosenttiosuus Petäjäveden kunnan kiinteistöverokertymästä. Petäjäveden kunta keräsi kiinteistöveroa vuonna 2020 noin 975 000 euroa. Haja-asutusalueelle ei kaava-alueiden tavoin ohjaudu kunnan budjetti- ja verovaroja infran rakentamiseen tai ylläpitoon yksityistieavustusta lukuun ottamatta. Yksityistieverkoston ylläpito- ja kunto on asukkaiden rahoittamien tiehoitokuntien varassa. Kunnan tarjoama avustusmääräraha on välttämätön apu tiehoitokunnille. Vuosittain tuo yksityistiemääräraha kuitenkin kyseenalaistetaan ja varattavan määrärahan määrästä käydään usein poliittista vääntöä.

Monipaikkaisuus on kasvava trendi koronan jälkeisessä maailmassa. Petäjävedellä on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää kattavan laajakaistaverkon vuoksi tätä kehitystä. Hajarakentamismahdollisuudet, loma-asuntojen muuttaminen pysyvän asumisen mahdollistavaksi ja selvä lupaus yksityistieavustusten tasosta olisivat yhdessä tulevaisuuden vetovoimatekijöitä.

Metsillä on iso merkitys Petäjäveden elinvoimaan ja siksi metsätalouden toimintaedellytyksiin panostaminen on viisasta päätöksentekoa. Hyvä metsätieverkosto mahdollistaa puuhuollon ja kuntalaisten liikkumisen lähelle luontoa.

Vahvuutenani kuntapolitiikassa on vahva valtakunnallinen ja maakunnallinen verkostoituminen.