Ennallistamisen vertailuvuosi vaihtoon
Veikko Huovinen kirjoitti esikoisromaaninsa Havukka-ahon ajattelija vuonna 1952. Saman vuonna, jolloin Suomessa isännöitiin olympialaisia ja sotakorvaukset oli saatu maksettua. Se on myös vuosi, minkä EU komissio on asettanut vertailuvuodeksi jäsenmaita sitovaksi esittämälleen ennallistamisasetukselle.
Vertailuvuoden ajoittumista juuri 70 vuoden taakse komissio perustelee sillä, että juuri tuon vuoden jälkeen luonnon muuttumisen sanotaan kiihtyneen. Suomelle komission esitys maksaisi tulevina vuosikymmeninä lähes miljardi euroa vuodessa. Meitä on reilu prosentti EU:n väestöstä, mutta meille on esityksessä sälytetty lähes 13 prosenttia EU alueen ennallistamisen kokonaiskustannuksista. Kohtuuton se on ja sen myös eduskunta totesi. Nykyisen ja tulevan hallituksen sekä suomalaismeppien on oltava tomerina, että ainakin vertailuvuosi Suomen osaltamuutetaan.
Konsta Pylkkästä tuli ikävä, kun olimme tapaamassa EU komission ympäristö- ja ilmastopääosastojen johtoa ennallistamisasetuksen tiimoilta lokakuun lopussa Brysselissä. Kerroimme, miksi sodanjälkeisten vuosien valinta vertailuvuodeksi on kohtuuton suomalaisia kohtaan. Sodan seurauksena 420 000 evakkoa piti asuttaa muualle Suomeen. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalailla perustettiin Suomeen yli 100 000 asutustilaa. Pudasjärveläisille tämä on erityisen tuttuaeripuolille pitäjää raivattujen asutusalueiden, kokonaisten kyläkulmien muodossa. Pudasjärvellä asutustilatolivat ns. kylmiä tiloja, joiden pellot raivattiin etupäässä suoalueille.
Metsäteollisuus- ja metsätalous muodostivat sodan jälkeen nykyistäkin vahvemmin kansantalouden selkärangan. Siksi metsätalouteen tehtiin laajoja metsänparannusohjelmia, jonka seurauksena lähes viisi miljoonaa hehtaaria soita ojitettiin metsätalouskäyttöön. Kysyinkin ilmastopääosastolla, että tiedetäänkö komissiossa, että tällä hetkellä suometsät ovat Suomessa merkittävä hiilinielu turpeen hajoamisen päästöistä huolimatta ja että kasvullisten suometsien laajamittainen ennallistaminen johtaisi merkittäviin metaanipäästöihin seuraavina vuosikymmeninä. Eivät tienneet. Ilmastonmuutoksen hillinnässä olemme mielestämme onnistuneet, kun metsien hiilivarasto on vuodesta 1952 noin 1,7-kertaistunut ja hiilen sidontakyky kaksinkertaistunut. Ilmastopääosastolla oltiin kuitenkin vahvasti siinä uskossa, että luontokadon ehkäisemisellä ja ilmastonmuutoksen torjunnalla ei olisi ristiriitoja. Toki jatkamme vaikuttamista ymmärryksen lisäämiseksi. Helppoa se ei ole - niin ideologista, ja koko EU aluetta yhdellä sapluunalla käsittelevää, on nykyisen komission politiikka.
Luulenpa, että Konsta Pylkkänen saataisi filosofoida siihen suuntaan, että välikäsi on nyt vallannut Brysselin herrojen ajattelun: "Luontoahan ei saata pysäyttää. Se kun muuttuu jatkuvasti vuodenajan, vuosien ja vuosikymmenten mukana. Metsä on metsää, vaikka tuli, myrskytuuli taikka hakkuumies sitä muokkaisi. Toki, jos metsästä tekee maalikylän, on se mennyttä ja niitähän voisivat ennallistaa, mutta asuakin toisaalta pitää. Ovat tainneet metsien hävitystä aiheuttaa enemmän siellä Brysselissä jo tuhansia vuosia. Sieltä voisivat ennallistamisen aloittaa tai Hollannista, jossa asuvatkin merenpinnan alapuolella. Tuo soistuminenkin taitaa olla luonnonvakio ainakin Havukka-aholla. Jos ojalle ei tehdä mitään, se sammaloituu ja menee ennen pitkää tukkoon."
Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.