Avauspuhe metsävaltuuskunnan seminaarissa 1.11.2023

HANASAARI 1.11.2023 Mikko Tiirola

Hyvät metsänomistajat ja metsävaltuuskunnan seminaarin muut osanottajat!

Tervetuloa Hanasaareen ja myös etäyhteyksien päähän!

Tänään seminaarimme kärkiteemanamme on suometsät ja niiden tulevaisuus sekä tulevaan METKA-kannustinjärjestelmään sisältyvä Suometsien hoito -kokonaisuus!

Seminaariin olemme saaneet alustajiksi tuoreen Helsingin yliopiston suometsätieteen professorin Annamari Laurenin ja maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Niina Riissasen! Tervetuloa molemmille!

Avaussanoina haluan muistuttaa suometsien merkittävästä roolista. Enemmän kuin joka viides puu kasvaa metsänkasvatusta varten kuivatetulla turvemaalla. Metsänkasvatukseen parhaiten soveltuville soille on tehty ojitusinvestointeja jo enne sotia ja laajamittaiseen metsänojitustoimintaan sotienjälkeen haettiin jopa maailmanpankin rahoitusta. Näiden investointien tulokset näkyvät meidän sukupolvemme metsänomistajien metsissä ja kansallisissa metsien kasvu- ja puuvarantotilastoissa. Toki jäljet näkyvät valitettavasti myös vesistöissä. Voidaan myös todeta, että ainakin puoli miljoonaa hehtaaria ojitettiin nykyisen tietämyksen mukaan sellaisille suotyypeille, että investoinnin taloudellinen hyöty jäi saavuttamatta.

Nyt kun puuntuotannon lisäksi meidän pitäisi huomioida myös metsienhoidon ilmastovaikutuksia ja luontoarvoja, on moni metsänomistaja ymmällään. Suometsiä on tulossa lisääntyviä määriä uudistamisvaiheeseen. Ilmasto on muuttumassa puunkorjuun kannalta haastavammaksi. Ilmasto- ja luontokatokeskustelussa puhutaan soista ja suometsistä kovin monesti yhtenä könttinä, ikään kuin samat lainalaisuudet pätisivät kaikkiin suometsiin. Näin ei todellakaan ole. Tarvitsemme tietoa, missä ja miten ennallistaminen on järkevää, missä jatkuva kasvatus onnistuu ja missä sille ei edellytyksiä ole? Siksi halusimme järjestää tämän seminaarin ja tallennamme tämän myös jäsentemme ja metsänhoitoyhdistysten myöhempää käyttö varten.

Suometsiin liittyvää osaamista ja tutkimusta tarvitaan lisää. Se on selvä. Suometsiin ja varsinkin niiden hoitoon liittyvää tutkimus- ja osaamisvelkaa on päässyt syntymään. Kuulin professori Laurenilta, että sitten 1990-alun vain kolme väitöskirjatyötä on tehty fokuksena nimenomaan suometsien hoitoon liittyvä tutkimus. Luotamme siihen, että asiaa on nyt varsinkin professori Laurenin nimityksen myötä ryhdytty kuromaan umpeen. Sitä tarvitsemme me metsänomistajat, mutta sitä tarvitsevat myös päättäjät niin kotimaassa kuin Brysselissä.

Vuosi sitten vieraillessamme komission ilmastopääosastolla ennallistamislainsäädäntöön tiimoilta asian merkitys konkretisoitui minulle. Siellä oltiin autuaan tietämättömiä suomen suometsien hiilitaseista. Viestitimme heille, että ei voi olla mahdollista käyttää globaaleja tutkimuksia pohjalla soiden ennallistamisen ilmastovaikutuksia estimoidaan.

Hyvä seminaariyleisö, vielä kerran tervetuloa Metsävaltuuskunnan Suometsä-teemaiseen seminaariosioon!

Ja tervetuloa, seminaarin ensimmäinen alustaja Helsingin yliopiston professori Annamari Lauren, odotamme innolla alustustasi aiheesta Suometsät ja niiden tulevaisuus ja yleisölle, miettikää esityksen aikana hyviä kysymyksiä keskustelun pohjaksi.