PETÄJÄISTÄ MAALAISJÄRKEÄ

Lähdin aluevaaleihin äänestäjille vaihtoehdoksi, koska valtuustoon tarvitaan päättäjiä myös isojen paikkakuntien ulkopuolelta ja maaseutualueilta. Petäjäinen maalaisjärki kuvatkoon sitä. En ole terveydenhuollon ammattilainen, mutta minulle on kertynyt vahvaa kokemusta ja laajoja verkostoja yhteisten asioiden hoidosta kunnassa, maakunnassa ja järjestöissä. Nyt on kyseessä iso johtamishaaste, kun 25 eri sote- ja pelastusorganisaatiota yhdistetään Keski-Suomen hyvinvointialueeksi! Aiemmin noita organisaatioita hallinnoitiin kuntayhtymien avulla ja jokaista erikseen. Nyt valittava aluevaltuusto luo perustan tulevien vuosikymmenten sote- ja pelastuspalveluille Keski-Suomessa.

Miljardin euron budjetilla aloittavan hyvinvointialueen tulisi jatkossa järjestää kaikille keskisuomalaisille perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, erilaisten sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen palvelut. Miten ja minne järjestetään hammashoidon, vammais-, mielenterveys-, päihde-, lapsiperheiden , oppilashuollon tai ikäihmisten palvelut sekä pelastustoimen ja ensihoidonpalvelut? Siis palvelut, joita me kaikki tarvitsemme. Miljardi on valtava summa, mutta jokaiselle keskisuomalaiselle jaettuna se tekee vain noin 3700 euroa. Rahaa on rajallisesti ja palvelutarve on kasvava. Uusi valtuusto linjaa strategiassaan siitä, miten tuo laaja tehtäväkokonaisuus toteutetaan ja miten ja missä kutakin palvelua tuotetaan. Kovin vahvoja vaalilupauksia en anna, sillä kokonaisuus on todella suuri ja monimutkainen. Palvelujen tarve on kasvussa, kun väestö ikääntyy ja samalla työvoiman saatavuus ja kallistuvien palveluiden rahoitusvaje kasvaa. Tietojärjestelmien ja nykyisten organisaatiohimmeleiden yhdistäminen on jo melkoinen urakka.

Haluan korostaa peruspalvelujen tärkeyttä ja niiden joustavaa saatavuutta. Kun ripeästi ja joustavasti saa apua, säästyy rahaa kalliimmista hoidoista. Läheltä saatavat perustason palvelut ovat siksi tärkeitä. Erikoispalvelut ovat kalliita, ja siksi oikea-aikaisilla peruspalveluilla niiden tarvetta voidaan vähentää. Erikoispalveluja tarvitaan elämän aikana harvemmin, joten niitä voidaan järjestää keskitetysti kustannusten hillitsemiseksi ja korkeatasoisen laadun varmistamiseksi.

Uskon myös tekniikan tuomaan apuun. Ilman sitä rahat loppuvat, kun maksajia on entistä vähemmän ja palvelutarve on kasvava. Palveluiden järjestämisessä pitää siksi lähteä uudistamaan toimintatapoja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Se voi tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että päivystysjonoon ei tarvitse lähteä, tai sitä, että rutiiniluonteinen vanhuksen lääkärikäynti voidaan toteuttaa kuvayhteyden avulla kotihoidon yhteydessä. Auttavia käsiä toki tarvitaan.  Lasten ja nuorten kasvaviin mielenterveysongelmiin pitää pystyä priorisoimaan lisää inhimillisiä resursseja.

Hyvinvointialue on myös valtava hankintojen tekijä. Isoissa organisaatioissa käy helposti niin, että kilpailutukset kasvavat mammuttimaisiksi. Minusta valittujen valtuutetuilla on iso vastuu siitä, että hankinnat pilkottaisiin sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että myös paikalliset ja pienet yrittäjät voisivat niihin osallistua. Ruokahankinnoissa vaatimuksena tulee olla, että tuotteilta vaaditaan kotimaisen lainsäädännön vaatimien ehtojen täyttäminen, olipa kyse eläinten hyvinvointi- tai ympäristönormeista tai antibioottien käytöstä. Haluan myös, että monien palveluiden osalta palvelusetelimallia hyödyntämällä voidaan parantaa sekä palveluiden saatavuutta että niiden laatua ja edistää samalla paikallista yrittäjyyttä.

Myös pelastustoimi on keskeinen osa uutta hyvinvointialuetta. Metsäpalon sammutukseen Kivijärvelle tai ensihoidon ambulanssikyytiin Pylkönmäelle ei keskuskaupungista ehditä ajoissa. Tasa-arvokäsitystä punnitaan pelastustoimen organisoinnissa. Sopimuspalokuntien resurssit ja hajautetun ensihoidon palvelut ovat minun valinkauhassani korkealla sijalla.

Yhteisten asioiden hoitaminen tarvitsee kykyä yhteistyöhön ja erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen. Tasa-arvo tarkoittaa minulle sekä sosiaalista että alueellista tasa-arvoa. Lompsan paksuus, yhteiskunnallinen asema tai asuinpaikka ei saa olla ratkaiseva. Palvelujen järjestämistä pitää pystyä katsomaan niin Jyväskylän Pupuhuhdan päihderiippuvaisen nuoren kuin Petäjäveden Heikkilänperällä asuvan pitkän elämäntyön tehneen ikäihmisen näkökulmasta. Jotta valtuustosta tulisi koko Keski-Suomea kattavasti edustava, ei etenkään pienillä paikkakunnilla kannata jäädä nukkuvien puolueeseen. 69 valtuutettua edustaa jatkossa 272 700 keskisuomalaista. Valtuustopaikka vaatii isoa äänimäärää. Sinä päätät, tarvitaanko Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon myös maalaisjärkeä. Sitä tarjoan vaihtoehdoksi numerolla 445.